2018

VALTUUSTOALOITE: Anne Liimola (sdp) 19.3.2018


Lakisääteisen kelpoisuuden omaavien henkilöstöresurssien riittävyyden varmistaminen varhaiskasvatuksessa.


Aloitteessani edellytän, että kaupungilla on selkeä strategia siitä miten varmistetaan kelpoisuuden omaavien lastentarhanopettajien saaminen sijaisuuksiin ja vakituisiin toimiin esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Vastauksessa tulee myös selvittää valtuustolle millaiset suunnitelmat on tehty vakituisten VIP- lastentarhanopettaja- ja lastenhoitajatoimien (vakituiset, jotka sijaistavat poissaolevia) lisäämiseksi. Aloitteen vastauksen tulee sisältää myös toimenpiteet, jotka kaupungissa on tehty, jotta mahdollisesti uuden Varhaiskasvatuslain myötä tuleva uusi henkilöstörakenne varmistetaan. Aloitetta ei pidä sisällyttää vain talousarvioon 2019 maininnalla: ei aiheuta toimenpiteitä tai ei ole taloudellisia edellytyksiä, sillä kyse on lakisääteisestä palvelusta.

Tein valtuustoaloitteen 20.2.2017, jonka aiheena oli sijaisrekrytointijärjestelmän uudistaminen ja kelpoisten sijaisten saamisen varmistaminen. Sain vastauksen aloitteeseen 19.2.2018, mutta vastauksessa selostettiin ainoastaan sijasrekry-järjestelmän toimintaa ja mitä on tehty tai tehdään.

Vastaus ei kohdistunut ollenkaan siihen, miten kaupunki varmistaa sijaisten saamisen lakisääteisissä palveluissa.  Lakisääteisissä palveluissa esim. varhaiskasvatuksessa tulee olla tietyn kelpoisuuden omaavat työntekijät suhteessa lasten määrään ja ikään.

Aloitteessani (helmikuu 2017) kannoin huolta siitä, että kaupungissa, jossa esim. koulutetaan lastentarhanopettajan tehtäviin sekä yliopistossa että ammattikorkeassa, ei riitä lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia sijaisia pidempiinkään sijaisuuksiin. Aloitteessani (helmikuu 2017) esitin, että kaupungin pitäisikin ryhtyä toimiin, että työtehtävissä missä on sijaispulaa, lisättäisiin esimerkiksi vakituisten varahenkilöiden palkkaamista.

Viime aikoina on mediassa keskusteltu paljon lastentarhanopettajan palkkatasosta ja naisvaltaisten alojen palkoista. Kaupungilla onkin mahdollisuus houkutella ammattitaitoista henkilökuntaa varmistamalla hyvät työolot ja varmistamalla palkkakehitystä. Kaupungin imagoa hyvänä, palkitsevana työnantajana on vahvistettava ja tähän kuuluu myös toimiva sijaisjärjestelmä.


.

sdp_i_love

 
VALTUUSTOALOITTEITA:

2017 

Valtuustoaloite 24.4.2017
Lasten tapaturmien tilastoinnin kehittäminen kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa 
Anne Liimola

Kaupungissa on toimiva järjestelmä lasten tapaturmien kirjaamisessa järjestelmään ja ohjeet miten tapahtunut tapaturma käydään huoltajien kanssa läpi varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Raportoinnin tarkoituksena on myös se, että mietitään miten vältytään vastaavalta ja yksikössä käydään läpi tapaturmaan johtaneet syyt.

Tilastointia pitäisi kuitenkin kehittää niin, että saataisiin tarkempaa tietoa tapaturmista. Minkälaisessa ympäristössä tapaturma on sattunut? Päiväkotien ja koulujen turvallisuutta voitaisiin näin käytännössä kehittää, jos kaupunki ja/tai vakuutusyhtiö tilastoisi ja analysoisi fyysisiä oppimis- ja toimintaympäristöjä, missä tapaturma on sattunut. Kyseisiä fyysisiä oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi: koulujen ja päiväkotien piha-alueet, liikuntasalit, urheilukentät, käsityö- ja kotitalousluokat, retket ja koulumatkat. Nyt saadaan määrällistä tietoa kaupunkitasolla siitä kuinka paljon tapaturmia lapsille on sattunut, mutta ei tarkempaa tietoa.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki ja vakuutusyhtiö aloittavat tarkan tilastoinnin lasten tapaturmista päiväkodeissa ja kouluissa oppimis- ja toimintaympäristöön liittyen. Tavoitteena on saada tarkennettua dataa tapaturmista ja näin voidaan kehittää kyseisiä oppimis-ja työympäristöjä turvallisimmiksi ja terveellisimmiksi.

Vastaus 23.10.2017

http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_23102017/Valtuustoaloite_lasten_tapaturmien_tilas(37832)


Valtuustoaloite: Anne Liimola 20.2.2017                                       

Sijaisrekrytointijärjestelmän uudistaminen ja kelpoisten sijaisten saamisen varmistaminen

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupungissa selvitetään pikaisesti sijaisrekrytointijärjestelmän toimivuutta kuulemalla sekä esimiehiä että sijaisina toimivia järjestelmän kehittämisessä. Käydään läpi sijaisjärjestelmän prosessi ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sijaisten saaminen helpottuu ja palvelee palvelutuotantoa. Varmistetaan kelpoisten työntekijöiden riittävyys myös sijaisuuksissa. Ja kehitetään työsopimuksen ja sijaisrekisterin tietojärjestelmät yhteensopiviksi.

Tampereen kaupungilla on käytössään sijaisrekisteri, jonka tehtävänä on mm ylläpitää sijaisrekrytointijärjestelmää ja varmistaa mm rikosrekisterin tarve. Tämä järjestelmä on toimimaton ja sijaisten saaminen tämän järjestelmän kautta onkin erittäin vaikeata eli sijaisia ei kovin helposti saada järjestelmän kautta. Järjestelemässä pääsee katsomaan ketkä sijaisrekisterissä olevat ovat vapaana ja hakemaan työntekijöitä eripituisiin sijaisuuksiin. Järjestelmässä lähetetään tekstiviesti valituille sijaisille. Ongelma on se, että vaikka rekisterissä on henkilöitä merkinnällä "vapaa", niin tosiasiassa ei juuri koskaan kukaan vastaa ja reagoi viesteihin. Tiedot, eivät ole ajan tasalla. Siksipä esimiehillä on yleensä omat sijaislistansa. Esimiesten sijaislistatkin sijaisten onneksi lyhenevät, mutta sijaisrekryssä nimiä on, mutta heihin ei saa yhteyttä.

Esimies ei ehdi päivittämään sijaisrekisteriä sijaisen saadessaan. Siksi olisikin oleellista, että kaupungin eri tieto-ohjelmat toimisivat keskenään eli kun sijaiselle laaditaan työsopimus, pitäisi järjestelmästä mennä tieto myös sijaisrekisteriin, jotta kyseisen sijaisen osalta voitaisiin heti todeta minkä ajan hän on töissä. Tämä olisi tehokasta ja säästää niin esimiesten kuin sijaisten työaikaa (eli ei tarvitse tehdä merkintöjä rekisteriin erikseen). Sijaisrekisteriä pitäisi myös säännöllisesti käydä läpi ja poistaa henkilöt, jotka eivät tosiasiassa ole käytettävissä.

Lakisääteisissä, tietyn kelpoisuuden omaavissa tehtävissä on oleellista saada pätevä työntekijä. Onkin erittäin huolestuttavaa, että kaupungissa, jossa esim. koulutetaan lastentarhanopettajan tehtäviin sekä yliopistossa että ammattikorkeassa, ei riitä lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia sijaisia pidempiinkään sijaisuuksiin. Kaupungin pitäisikin ryhtyä toimiin, että niissä työtehtävissä missä on sijaispulaa, lisättäisiin vakituisten varahenkilöiden palkkaamista. 

VASTAUS aloitteeseen 19.2.2018 Kaupunginvaltuustossa.

Aloite ei vastannut kaikkiin aloitteessa oleviin kohtiin ja aloitteen vastaus ei muutenkaan ollut kovin hyvä. Täytyy palata asiaan uudelleen.

Perustelut

Sosiaalidemokraattisen puolueen kaupunginvaltuutettu Anne Liimola sekä 19 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan, että kaupungissa tulisi selvittää pikaisesti sijaisrekrytointijärjestelmän toimivuus ja kehittää sitä kuulemalla sekä esimiehiä, että sijaisia. Sijaisjärjestelmän prosessi tulisi käydä läpi ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta sijaisten saaminen helpottuisi ja prosessi palvelisi paremmin palvelutuotantoa. Työsopimuksen ja sijaisrekisterin tietojärjestelmät tulisi  kehittää yhteensopiviksi.

Nykyinen keskitetty Sijaistenhallintajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2007.

Tampereen kaupungin rekrytointi ylläpitää keskitettyä sijaisrekrytointia ja Sijaisrekisteri-järjestelmää. Rekrytointi haastattelee sijaisehdokkaat, tarkistaa kelpoisuudet ja hyväksyy sijaiset rekisteriin hakijaksi. Esimiehet etsivät sijaisia järjestelmästä ja ilmoittavat avoimista sijaisuuksista järjestelmän kautta.

Järjestelmän toiminta perustuu siihen, että sijainen merkitsee käytettävyyskalenteriinsa vapaaksi vain ne päivät, jolloin on valmis ottamaan sijaisuuksia vastaan, ja siihen, että esimies merkitsee sijaisen kalenteriin ajanjakson, jolloin hän on varannut sijaisen töihin, jolloin muut eivät voi varata samaa sijaista. Vain käytettävänä olevat sijaiset saavat työpaikkatarjouksia ja esimies löytää helposti sijaisen tehtävään. Rekrytointi kouluttaa ja ohjeistaa sekä muistuttaa käyttäjiä eli sijaisia ja esimiehiä ylläpitovastuusta, mutta käytännössä tietojen ylläpito ja varausten lisääminen unohtuu siitä huolimatta.

Joulukuussa 2016 käynnistettiin rekrytointijärjestelmien kehittämisprojekti, jonka myötä kaupungin rekrytointijärjestelmät oli tarkoitus uudistaa ja kilpailuttaa. Järjestelmäprojektissa kuultiin sekä hakijoita että esimiehiä. Käyttäjille tehtiin palautekysely ja eri toimintayksiköiden esimiesten kanssa pidettiin yhteistyöpalavereja ja saatiin esimiesten toiveita uudelle järjestelmälle ja sijaisten rekrytoinnille. Esimiehiltä saadun palautteen perusteella esimiehet ovat kokeneet valtuustoaloitteessa esitetyn mukaisesti suurimpana haasteena sen, etteivät sijaiset päivitä käytettävyystietojaan riittävästi, vaan monesti eteen tulee tilanne että rekisterissä vapaana ollut sijainen ei ole voinutkaan ottaa työtä vastaan. Vastaavasti hakijoiden kohdalla eniten haastetta on aiheuttanut se, ettei heidän työssäolostaan ole tehty esimiehen toimesta varausmerkintä ja työtarjouksia on tullut ko.alalta muilta työn tarjoajilta.

Rekryjärjestelmäprojekti päätettiin keskeyttää 31.12.2017 maakuntauudistuksen tuomien muutosten ja aiempien ennakoimattomien vaikutusten vuoksi. Sen sijaan nykyistä sijaisrekisterijärjestelmää kehitetään projektin puitteissa. Tavoitteena on selvittää, mitä projektissa tehdyistä määrittelyistä uudelle järjestelmälle pystytään teknisesti toteuttamaan nykyiseen järjestelmään. Tällä tavoin kehitetään nykyistä järjestelmään eri käyttäjäryhmiä paremmin palvelevaksi.  Esimerkiksi liittymän rakentamista HR-järjestelmän ja sijaisrekisterin välillä selvitetään. Tiedon liikuminen järjestelmien välillä vähentäisi varausten merkitsemiseen kuluvaa ajankäyttöä ja tietojen ajantasaisena pitämistä.

Rekrytointijärjestelmäprojektissa on kuultu sekä hakijoita että esimiehiä. Käyttäjille tehtiin palautekysely ja eri toimintayksiköiden esimiesten kanssa on pidetty yhteistyötapaamisia ja saatu esimiesten toiveita uudelle järjestelmälle ja sijaisten rekrytoinnille jatkossa. Tampereen kaupungin työntekijöiden yhteiseen sähköiseen työtilaan on projektin toimesta tallennettu kaikki uuden järjestelmän toiminnalliset määrittelyt ja avattu keskustelut, joihin on vapaa pääsy kaikilla sijaisrekisterin käyttäjillä. Tätä kautta on annettu mahdollisuus jokaiselle käyttäjälle tutustua määrittelyihin ja kertoa omia kommentteja ja palautetta.

Esimiespalautteen perusteella esimiehet ovat kokeneet valtuustoaloitteessa esitetyn mukaisesti suurimpana haasteena sen, etteivät sijaiset päivitä käytettävyystietojaan riittävästi, vaan monesti eteen tulee tilanne että rekisterissä vapaana ollut sijaisen tilanne on muuttunut eikä hän ole voinut ottaa työtä vastaan. Vastaavasti hakijoiden kohdalla eniten haastetta on aiheuttanut se, ettei heidän työssäolostaan ole tehty työnantajan toimesta varausmerkintää ja  työtarjouksia on tullut ko. ajalta muualtakin.

Hakijoita muistutetaan omien hakutietojen ylläpitovastuusta haastatteluissa. Esimiehille järjestettiin sijaisrekisterikoulutusta viimeksi syksyllä 2017 järjestelmän käyttöön, jotta järjestelmän hakutoimintoja osattaisiin hyödyntää entistä paremmin ja esimies löytäisi järjestelmästä hakujensa mukaisen sijaisen. 

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Anne Liimola ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin 29.1.2018 kaupunginhallituksessa.


Liimola Anne (SDP): Valtuustoaloite 23.1.2017

Aloite sisällytettiin talousarvioon 2018 siten, että ei huomioitu, ja kaupungilla ei ole varaa luopua täyttö- ja käyttöasteista?


Valtuuston tahtotilan ja Varhaiskasvatuslain noudattaminen päiväkotien lapsiryhmiä muodostettaessa - säännöllisen raportoinnin antaminen valtuustolle ja täyttö- ja käyttöprosenteista luopuminen kaupungin varhaiskasvatuksessa.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuosille 2016 ja 2017, että kaupungissa noudatetaan yli 3-vuotiaden lasten ryhmien muodostamisessa suhdetta: yksi aikuinen seitsemää lasta kohden (1/7). Alle 3-vuotiaiden kohdalla suhdeluku on 1/4. Tämä tarkoittaa, että alle 3-vuotiaden lasten ryhmäkoko on 12 lasta ja yli 3-vuotiaiden 21 lasta. Ns. sisarusryhmissä (0-5 -vuotiaita samassa ryhmässä) tämä tarkoittaisi, että ryhmäkoko olisi joko 15 tai 18 lasta.

Tampereen kaupungissa käytetään lapsiryhmien muodostamisessa kertoimia esim. 3-vuotiaan kerroin on 1, alle 3-vuotias on 1.75, 10 -päivän sopimuslapsi on 0,5, ja jos ryhmässä on monta 15-päivän sopimuslasta katsotaan ryhmäkohtaisesti kertoimien mukaan voidaanko ryhmään sijoittaa enemmän lapsia. Lisäksi katsotaan 20h/viikossa valinneet. Ryhmissä on yleisesti enemmän lapsia kirjoilla kuin 12 tai 21 lasta, sillä kertoimien avulla ryhmiin voidaan sijoittaa enemmän lapsia. Tavoitteena kuitenkin on, että esim. 10-päivän sopimuksella olevat lapset eivät olisi samaan aikaan hoidossa.

Päiväkotien ryhmätilat, yhteiset tilat ja pienryhmätilat ovat hyvin erilaisia. Ryhmien kokoa tarkastellessa pitäisi olla mahdollisuus tarkastella ryhmäkokoja myös käytettävissä olevien neliöiden ja ns. jakotilojen mukaan. Ryhmäkokoa määriteltäessä pitäisi myös huomioida tuen lapset ja se kuinka paljon ryhmässä on muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia. Myös ikärakenne 10kk-5-vuotta tuo erityiset haasteet.

Varhaiskasvatuslain §:ssä 5a (8.5.2015/580) todetaan, että varhaiskasvatuksen ryhmä tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolme hoito-ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. § 5 toteaa, että tulee myös huomioida erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioiminen henkilöstömäärässä ja -rakenteessa. Tampereella kuitenkin ryhmät muodostetaan pääsääntöisesti kertoimien avulla huomioimatta ryhmän erityisyyttä, ikärakennetta tai käytettävissä olevia tiloja. Ryhmiin lapsia sijoitettaessa seurataan päiväkotiryhmien täyttö- ja käyttöastetta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ryhmä täytetään yli 100%. Koska laki jo määrittelee miten ryhmä muodostetaan, tulisi täyttö- ja käyttöprosenttitarkastelusta luopua ja ottaa mittareiksi ennemminkin laadullisia tavoitteita.

Esitän: Koska valtuuston tahtotila on, että päiväkotien ryhmäkoot eivät kasva ja suhdeluku on 1/7 yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä, tulee valtuuston saada vähintään kerran vuodessa selvitys miten lapsiryhmät on muodostettu toimintavuonna. Selvityksessä on tuotava esille paljonko eri-ikäisten lasten ryhmissä on kirjoilla lapsia ja miten lain §5 on toteutunut ryhmiä muodostettaessa. Ensimmäinen selvitys tulee antaa keväällä 2017 koskien vuotta 2016. Samalla esitän, että kaupunki luopuu täyttö- ja käyttöprosenttiseurannasta koska lain noudattaminen riittää. 

2016

Valtuustoaloite 12.9.2016
Anne Liimola (SDP)
Resurssien vahvistaminen yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen ohjaamisessa ja valvonnassa. 
Varhaiskasvatuslain 10§:ssä todetaan, että kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla ne itse tai mm. yhdessä muiden kuntien tai valtion kanssa tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai antamalla palveluseteleitä. Kunnan on varmistettava, että hankittavat palvelut vastaavat samaa tasoa mitä edellytetään kunnalliselta toiminnalta. 
(10§, 28.12.2012/909).
Koska varhaiskasvatuksen yksityistä palvelutuotantoa on lisätty, pitää varmistaa ohjauksen ja valvonnan riittävät resurssit.
Valtakunnallinen normipohjainen Varhaiskasvatussuunnitelma on valmistumassa ja paikallinen suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 (VASU-17). Uuden varhaiskasvatuslain ja normittavan VASU-17 myötä palveluntuottajien pitää toteuttaa lain mukaista toimintaa ja laadukasta varhaiskasvatusta valtakunnan tason suunnitelmaan pohjautuen. Kyseessä on merkittävä muutos, sillä nyt ensimmäisen kerran valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelma sitoo kaikkia kuntia normina, kuten on perus- ja esiopetuksessa.
Kaupungin valvonta- ja ohjausyksikössä on oltava riittävät voimavarat varhaiskasvatuspuolen osaamiseen, jotta valvonta ja ohjaus kyetään hoitamaan lain mukaisesti. On kyettävä seuramaan varhaiskasvatuksen laatua, henkilöstön riittävyyttä, kelpoisuutta, ryhmäkokoa ym ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Perhepäivähoito on jo etupäässä yksityistä ja päiväkotipuolella palvelun tarjonta näyttää laajenevan entisestään yksityisiin ja jopa monikansallisiin toimijoihin.
Valtuustoaloitteessani edellytän kaupungin lisäävän "Valvonta- ja ohjausyksikön" varhaiskasvatuspuolen resursseja" tai uuden organisoitumisen myötä varmistettava muulla tavoin valvonnan ja ohjauksen riittävät resurssit kaupungin organisaatiossa jo v 2017. Resurssien lisäämisessä on huomioitava rekrytoitavien vahva varhaiskasvatusosaaminen.

Tämä eteni vuoden 2017 talousarviossa.


 24.3.2016: Maaliskuussa valtuustoryhmille tuli kutsu tutustua päiväkotien toimintaan. Paikallinen lastentarhanopettajayhdistys kutsui kuntapäättäjiä vierailulle valtakunnallisen varhaiskasvatuspäivän merkeissä. No, eipä kuntapäättäjät lähteneet tutustumiskäynneille, harmi, mutta itse lähdin tutustumaan. Minua kiinnosti varhaiskasvatuksen eritysiopettajan työ, joten valitsinkin tutustumiskohteen sen mukaan. Päivä oli antoisa, ja tulipa taas todettua kuinka ammatillisia työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa Tampereella on. Veo, eli varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin kuuluu mm.tukea päiväkotiryhmiä, vetää omia pienryhmiäkin, tuoda omaa erityisosaamista ryhmän henkilökunnan käyttöön. Oli mukavaa päästä pitkästä aikaa lapsiryhmän toimintaan mukaan, ja tavata myös entisiä ja kohta tuleviakin kollegoita tällä käynnillä.

Haastetta riittää päiväkodin arjessa, jos esim lapsiryhmässä on 8 eri äidinkieltä puhuvaa lasta, erityisen tuen lapsia, ja sosiaalityön asiakkaita. On hyvä, että Tampereella ei kasvatateta lapsiryhmän kokoa, sillä lapsilähtöinen työskentely edellyttää riittävää aikaa jokaiselle lapselle, myös heidän vahemmilleenn ja laajalle yhteistyöverkostolle. Tampereella kun lapsiryhmän koossa otetaan jo huomioon se kuinka lapset ovat paikalla. Eli kirjoilla on useimmiten enemmän kuin 21 lasta jo nyt, valitettavasti.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisäisi epätasa-arvoa ja byrokratiaa, ja lisäisi lapisryhmien arjessa entisestään hetkiseksi.


 2015

ValtuustoaloiteSääolosuhteiden huomioiminen uimalaiturien portaiden poistamisessa ja vuoropysäköinnin aikataulutuksessa. 

Esitän, että Tampereen kaupungilla huomioitaisiin sääolosuhteet, eikä noudateta vuosittaistaaikataulua (tai jokin muu syy) laiturien portaiden poistamisessa syyskaudella ja takaisin tuonnissa keväällä.

 

Esitän, että syksyn sääolosuhteet huomioidaan, eikä portaita poisteta esim. lokakuun puolessa välissä. Kyseeseen tulevat uimarannat, joissa ainoa mahdollisuus päästä järveen on portaiden käyttö. Sama asia koskee kevättä, ja portaiden tuontia takaisin. (Onko tarpeen poistaa portaita ollenkaan?)

On kuntalaisia, jotka haluavat käydä virkistävällä ja terveellisellä uinnilla siihen saakka kunnes jääpeite saavutetaanHe haluaisivat aloittaa uintiharrastuksen myös keväällä aikaisin jäiden lähdettyä. Aina ei tarvita uimakoppia saatikka saunaa uintiharrastuksen ylläpitoon luonnonjärvissä, vain portaat laiturilla.  

Jos portaat poistetaan, niin järveen meno, saatikka sieltä poistulo ei enää onnistu.

Tällainen uimaranta on esim. Halimasjärven uimaranta Atalassa. Talvesta ei ole tietoakaan ja jo kaksi kuukautta sitten poistettiin laiturin portaat. Syksy oli silloin parhaimmillaan.

Samalla esitän, että vuoropysäköintikilvet paljastetaan, tai toimitetaan paikalle kadunvarsille, vasta kun on tiedossa lunta ja todellinen tarve toistuvalle lumenauraukselle on todennäköistä.

  Etenee yhdyskuntalautakuntaan 2.5.2017. 

19.10.2015

Valtuustoaloite: Arkkitehti Wivi Lönnin (1872-1966) elämäntyön huomiominen Tampereella 

Esitän, että Tampereen kaupunki huomioi Suomen ensimmäisen merkittävän naisarkkitehdin tuotannon vuonna 2016, jolloin Lönnin kuolemasta tulee 50 vuotta. Tavoitteena on, että Tampereella olevat Lönnin arkkitehtuurin helmet tuodaan tunnetuksi järjestämällä esim. Wivi Lönnin arkkitehtuuri -kävelykierroksia, järjestämällä Arkkitehtuuri-viikolla Wivi Lönniin liittyviä luentosarjoja ja/tai näyttely ja toimittamalla esi- ja perusopetuksen oppilaille Wivi Lönnin suunnittelemiin taloihin liittyvää arkkitehtuurikasvatusmateriaalia. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessakin Tampere tulee tunnetuksi Wivi Lönnin kaupunkina. Lönnin syntymästä tulee vuonna 2022 kuluneeksi 150 vuotta, joten silloin Tampereen olisi oltava jo tunnettu Wivi Lönn -kaupunki.

Wivi Lönn syntyi  20.5.1872 ja hänen suunnittelemiaan jugendrakennuksia Tampereella ovat mm. Tampereen Suomalainen Tyttökoulu, Aleksanterin kansakoulu, Tampereen Talouskoulu, Tampereen keskuspaloasema ja Kauppaoppilaitoksen talo. Wivi Lönnillä oli 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toimisto Tampereella. Professorin arvonimen Lönn sai 1959. Hänet on haudattu Kalevankankaan perhehautaan.

Tampere on muistanut Wivi Lönniä vuonna 1986 muistolaatalla, joka on nyk. Hämeenpuiston koulun seinällä. Nyt olisi aika laittaa Lönn näkyväksi Tampereella, ei ainoastaan tamperelaisille, vaan myös täällä vieraileville. 

 

16.11. Talousarviokokous, puheenvuoroni  käsittelivät subjektiivisen päivähoito-oikeuden puoltamista ja ryhmäkokoasiaa, sitä, että ryhmkokoa ei saa entisestään kasvattaa.

Lautakunnat ovat käsitelleet vuosisuunnitelmat ja pormestari antaa talousarvioesityksensä 26.10. Taistelu subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta jatkuu. Kaupungin pitää olla rohkea ja katsoa tulevaisuuteen. Pienten lasten elämän hankaloittaminen esim sen takia, että vanhempi jää työttömäksi, on käsittämätöntä. En soisi samanlaista "palapelin rakentamista" lasten päivähoitopaikkojen järjestelyyn liittyen, kuten oli ennen subjektiivista oikeutta. Yksi euro varhaiskasvatukseen tuottaa 7 euroa. Varhaiskasvatus varmistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa yhdenvertaisuutta. (12.10.2015)


14.9. Kaupunginvaltuuston kokouksessa valinta varsinaiseksi valtuutetuksi.

 

Valtuustoaloite: Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon pohjaksi

Lapsivaikutusten arviointi tulee kuulua kaupungin päätöksentekoprosessiin osana mm lautakuntien ja valtuuston työskentelyä.  Valtuusto ja lautakunnat voivat ennakkoon linjata mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia joko vuosittain tai valtuustokauden tarkastelussa.

Päätöksenteon pohjaksi on oleellista, että valtuutetulla on tieto siitä millaisia vaikutuksia päätökset aiheuttavat; millainen tieto lapsista ja päätösten vaikutuksista lapsiin on taustalla päätöksiä tehtäessä.

Opetusministerin asettaman työryhmän muistiossa (2010:15. Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaation vahvistaminen) todetaan lapsivaikutusten arvioinnista seuraavaa: Lapsivaikutusten (alle 18-vuotiaisiin kohdistuvien vaikutusten) arviointi on tärkeää, jotta voidaan arvioida YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan edellyttämällä tavalla lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä korostaa se, ettei lapsilla on ääni- ja vaalioikeutta, joten valtion ja kuntien päätöksentekijöiden tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten oikeuksiin ja edun huomioon ottamiseen.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin aina kun

  1. kaupunki valmistelee talousarviota,
  2. kaupunki valmistelee lasten- ja nuorten palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevia päätöksiä (sis. päiväkotien ja koulujen ryhmäkokopäätökset )
  3. kaupunki laatii yleiskaavaa, asemakaavaa ja rakennusjärjestystä.

14.9.2015  Anne Liimola

Vastaus: Asia etenee, eli kauupunki ottaa asteittain käyttöön. Vaatii koulutusta virkamiehille. 

Tätä asiaa on nyt vahdittava ja seurattava.

 

Ajatelmia vuosien varrelta...


Valtuustoaloitteet vaalikaudella 2005 -2008:

Olen tehnyt kolme valtuustoaloitetta.

- Päivähoidon ja perusopetuksen yhteiset avustajaresurssit ja oman äidin kielen avustajat

- Päivähoidon ja perusopetuksen yhteiset psykologi ja kuraattorioalvelut

- Liikennevalot Hämeenpuiston ja Hallituskadun risteykseen TOTEUTUNEET!

                                                                        21.2.2007

VALTUUSTOALOITE: Psykologi ja kuraattoripalvelut tukemaan lapsen opinpolkua varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen - moniammatillisen yhteistyön tarkentaminen ja resurssien kohdentaminen vastaamaan uutta toimintamallia.

Lapset ja nuoret ovat painopisteenä vuodelle 2007 ja toivottavasti jatkossakin. Varhaiskasvatus on varhaista tukea parhaimmillaan. Tämä panostus varhaiskasvatukseen, päivähoitoon, esiopetukseen ja perusopetukseen tulisi näkyä myös tarkasteltaessa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien erityistyöntekijöiden ( mm. psykologien, kuraattorien, kiertävien erityislastentarhanopettajien ) resurssien kohdentumista oikeisiin kohteisiin. Varhainen tuki vaatii myös erityistyöntekijöitä mm. tukemaan kasvatus- ja opetushenkilöstön työtä ja antamaan osaamistaan kun lapsella/perheellä on tuen tarve. Alle kouluikäisille on tällä hetkellä olemassa neuvoloiden ja perheneuvoloiden psykologipalveluja. Koulujen psykologit ovat mm. tekemässä yhdessä kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa kouluvalmiuden ryhmäarviointeja.

Päivähoidon ja perusopetuksen painopisteissä viidellä eri palvelualueella on taata lapselle jatkumo, opinpolku, lapsen kasvua ja kehitystä tukien, päivähoidosta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Uudessa prosessiajattelussa olisi tärkeätä miettiä sitä miten eri erityisasiantuntijoiden resurssit kohdentuvat mahdollisimman tehokkaasti, tukien lapsen yksilöllistä opinpolkua.

Tampereella on menossa hyvinvointineuvolamallin kehittäminen. Se ei kuitenkaan yksin riitä vaan tulee miettiä lapsen varhaisvuosien polkua kohti koulua kokonaisuutena, jonka yhteyteen eri palvelujen tulisi nivoutua, lasten ja nuorten prosessia tukien. Keskiössä on siis lapsi! Päivähoito on tehokkaimpia tukimuotoja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen.

Päivähoidolla ei ole omia psykologeja eikä koulukuraattoreita eikä koulujen resurssit riitä. Suurimpana vaarana on, että esiopetuksessa olevat lapset eivät saa psykologipalveluja ollenkaan, jos oletuksena on, että perusopetuksen psykologit ehtivät panostamaan myös esiopetusvuoteen.

Talousarviossa esitettyjen psykologimäärien lisäämisessä ja erityistyöntekijöiden kokonaisresurssia mietittäessä tulisi tarkastella koko lasten ja nuorten palvelujen prosessia ja miettiä mihin palveluja kohdennetaan. Päivähoidolla, esiopetuksella ja perusopetuksella tulisi siis olla käytettävissään yhteisiä psykologipalveluja ja kuraattoreita. Esitän, että kaupunginhallitus selvittää miten hyvinvointipalveluissa varmistetaan "lasten ja nuorten varhaisen tuen" -prosessien kannalta erityistyöntekijöiden työpanoksen kohdentuminen siten, että se asiakkaan, lapsen ja perheen kannalta olisi kaikista joustavin, helpoiten saavutettavissa ja lapsen edun mukainen. 

                                                         

 22.11.2006  VALTUUSTOALOITE

Vakituisten oman äidinkielen avustajien saaminen päivähoitoon

Tampereen päivähoidossa on tällä hetkellä tarve n 90 avustajalle, jotka toimivat joko lapsen henkilökohtaisena avustajana tai ryhmäavustajana  (2-3  lapsen yhteinen resurssi huomioitu). Vakituisia avustajia päivähoidon tehtäväalueella on 46 ja loput avustajatarpeet on pyritty hoitamaan palkkatuetulla työllä.

Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella. Päivähoidossa toimitaan lähipäivähoitoperiaatteella aina kun se on mahdollista. Tavoitteena on, että erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi saa hoitoa, kasvatusta ja opetusta siinä hoitopaikassa, johon hän osallistuisi ilman tuen tarvettakin.  Erityisen tuen tarve saattaa edellyttää lisäresurssina toimivan avustajan sijoittamista ryhmään.

Pitkäaikaisilla, päivähoidon henkilöstöön kuuluvilla avustajilla on parhaat edellytykset työskennellä tavoitteellisesti, lapsia tukien osana päivähoidon työryhmää.

Maahanmuuttajalasten osuuden kasvaessa päivähoidossa, on ilmennyt lisääntyvää tarvetta saada oman äidinkielen avustajia päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin, jossa maahanmuuttajalasten osuus päiväkodin lapsista on yli 30%.  Oman äidinkielen avustaja helpottaisi lapsen päivähoidon alkua joka ummikkolapselle on hyvin haasteellista. Se myös nopeuttaisi henkilökunnan tutustumista ja auttaisi jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa vanhempiin. Tulkkiahan ei ole käytettävissä päivittäin ja yhteistä kieltä ei läheskään aina löydy vanhempien, lasten ja henkilökunnan kesken.  Oman äidinkielen tukeminen on merkityksellistä lapsen opetellessa suomen kieltä. Lapsen kouluvalmiuden suhteen on oleellista, että lapsi oppii suomen kielen ja tälle perusta on oman äidinkielen oppiminen. Päivähoidossa tulee panostaa siihen, että lapsen kielen kehityksen viiveet huomataan mahdollisimman varhain ja tässäkin suhteessa oman äidinkielen avustajalla olisi suuri merkitys. Varhainen tuki tässäkin asiassa on tärkeätä ja estää syrjäytymistä.

Esitänkin kaupunginhallitukselle, että se selvittää miten varmistettaisiin koulutettujen avustajien lisääminen päivähoitoon ja yhteisresurssin lisääminen perusopetuksen kanssa ja miten tässä yhteydessä huomioidaan vakituisten oman äidinkielen avustajien rekrytoiminen.

 

VALTUUSTOALOITE   23.5.2007  (Tämäkin aloite eteni myönteisesti, sillä liikennevalot saatiin risteykseen)

LIIKENNEVALOJEN RAKENTAMINEN HALLITUSKADUN JA  HÄMEENPUISTON RISTEYKSEEN

Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, millä varmistettaisiin liikennevalojen saaminen Hämeenpuiston ja Hallituskadun muodostamaan kahden risteyksen kokonaisuuteen.

Kyseiset risteykset ovat sekä jalankulkijan että autoilijan kannalta turvattomat ja jopa toimimattomat.

Liikennevaloilla varmistettaisiin ensinnäkin jalankulkijoiden turvallinen tienylitys mutta se myös varmistaisi niin Hallituskadulta STOP merkin takaa tulevien joustavamman pääsyn risteykseen kuin myös Hämeenpuiston liikennevalojen jatkumon hyödyntämisen. Etelästä päin tultaessa liikennevalot parantaisivat mm. risteyksen ylittämistä turvallisemmin kuin nyt.

Kyseiset risteykset on todettu Hämeenpuiston risteyksistä vaarallisimmaksi. Koulun ja teatterin läheisyys lisäävät jalankulkua entisestään.

Aloitteessani edellytän asian pikaista käsittelyä ja sitä, että liikennevalot saataisiin mahdollisimman pian kyseiseen Hämeenpuiston ja Hallituskadun risteyskokonaisuuteen.

 ( Tämä aloite meni vihdoin eteenpäin kun Yhdyskuntalautakunta käsitteli vuoden 2009 talousarvioon liittyen tulevia hankkeita. Tähän asti XL-ryhmä on estänyt asian etenemisen. )