Vakavuudellla vakasta

Sunnuntai 27.1.2019 - Anne Liimola

Arvioidaanko varhaiskasvatuksessa laatua vai vain tehokkuutta, sitä olen taas kuntapäättäjänä miettinyt. AVI, aluehallintoviranomainen antoi jo Jyväskylälle huomautuksen, ja Tampereen kohdalla on myöskin tehty huomioita siihen noudattaako Tampereen kaupunki varhaiskasvatuslakia.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomainen LSSAVI/885/05.12.02/2018 

Päätös Tampereen kaupungin järjestämästä varhaiskasvatuksesta.

8.11.2018 kirjattu kaupungilla. 

Kaupungissa on käytössä useita kertoimia lapsille. Voidaankin todeta, että lapsi on kerroin ei lapsi. Minkä suuruisen kertoimen lapsi saa riippuu lapsen iästä ja hoidon tarpeesta. Kaksi vuotta sitten jätin valtuustoaloitteen, jossa edellytin valtuustolle raportointia ( lapsiryhmien koot ym) tätä raportointia ei ole annettu eikä antamani aloite johtanut mihinkään. Todettiin vain, että käyttö- ja täyttöprosenteista ei ole varaa luopua. Harmittaa, etten palauttanut tuota aloitetta,  ehkäpä AVIn ei olisi tarvinnut kirjelmöidä Tampereelle, kun kertoimiin ja lapsiryhmien muodostamiseen olisi kiinnitetty huomiota. 

AVIn kertoimia on vain kolme, joista Tampere noudattaa vain yhtä eli 3v täyttäneen kerrointa, joka on 1. Avi toteaa että alle 3-vuotias huomioidaan suhdelukuna yksi työntekijä ja neljä alle 3v-lasta. Tampereella kerroin on 1.75. Marraskuuhun 2018 asti lapsi jolla oli 15 päivän tarve kuukaudessa oli kertoimella yksi, jos hän oli täyttänyt kolme vuotta. Talouden tasapainotuksen vuoksi tämä kerroin muutettiin 0.75. Päiväkotien lapsiryhmien muodostaminen on siis kertoimien tarkastelua. Tampereella yleisesti käytössä oleva sisarusryhmä-malli (lapset 10kk-5v) tekee sen, että alle 3v lapset ovat suuremmassa ryhmässä kuin pitäisi. Alle 3v-lasten ryhmän tulisi olla 12, nyt alle 3v lapsi voi olla yli 21 lapsen ryhmässä. Tieteellistä perustelua ei sisarusryhmätoiminnalle ole, voikin miettiä mikä on perustelu sille, että lapsiryhmät ovat entisestään kasvaneet. Ikätoverit ovat tärkeitä lapselle ja erityisesti yli kolmivuotiaat kaipaavat jo ikäseuraa.

Talouden tasapainotus aiheutti entisestään tarkennuksia siihen miten henkilökunta siirtyy ryhmästä saati päiväkodista toiseen ja käyttötavoitetta nostettiin 95%:iin. Säästötavoitteisiin pääsevät yksiköt luvattiin palkita.  Tosiasiallisesti säästöjä saadaan vain henkilöstökuluista. Mutta jos alunperinkin kasvavalle tarpeelle ei ole riittävästi vakanssipohjia, eikä näin ollen otettu huomioon talousarviossa, niin yli budjetin mennään. 

Olen maaliskuussa 2018 jättänyt valtuustoaloitteen, jossa kannan huolta siitä miten kaupunki varmistaa sen, että lainmukainen henkilökunta on päiväkodeissa. Kaupunki rekrytoi nyt henkilökuntaa.  Vakituinen paikka on oleellinen ja sitouttaa työnantajaan, ja jos naapurikunnat tarjoavat vakituisia paikkoja tai sijaisillekin aina vuoden sopimuksia, niin ilman muuta siirrytään töihin naapurikuntiin. 

Herää huoli siitä, miksei kaupunki ole muuttanut ohjeistusta liittyen siihen miten lapsiryhmiä muodostetaan. Ja miksei tähän perustaen edellytetä talousarviossa suunnan muutosta, eli varhaiskasvatukseen panostamista. Laatu muodostuu osaavasta henkilökunnasta ja siitä, että laspiryhmät ovat lain hengen mukaisia. Lasten tarpeet tulee ottaa huomioon ja päiväkotien johtajilla todellinen mahdollisuus suunnitella lapsiryhmät lapsen edun mukaisesti ja, että henkilökunnan työhyvinvointi otetaan huomioon.  Päiväkotien johtajien osallisuutta tulee tehostaa, ja heidän näkemystään kuulla. Myöskin olisi varmaankin aiheellista, että Tampereen kokoisessa kaupungissa olisi erikseen varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle päällikkö, ei yhdistelmävirka. 

Nyt täytyy vaan toivoa, että AVI ei anna huomautusta. Olisi aina kaupungin maineen ja edun mukaista, että noudatetaan lakia. Eli aloitettaisiin nyt aluksi noudattamaan AVIn ohjeistamia kertoimia. 

Yllämainittuja asioita aion ottaa esille Valtuustokyselyllä, jossa aiheesta on kysytty. Jos vain mahdollistuu puheenvuoron saanti, mutta tässäpä ne ovat kirjoitettuna. Ja odottelen koska viimevuotiseen aloitteeseeni saan vastauksen, ja toivottavasti se vastaa aloitteen esille nostamiin asioihin ja valtuutettujen huolet otetaan vakavasti.

Yhdessä yhteistyöllä eteenpäin. Kaupunginvaltuutetun tammikuisia mietteitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avi, lapsiryhmät, päiväkoti, varhaiskasvatuslaki, suhdeluku, kertoimet, henkilöstö

Teisko-Aitolahti -lehdelle vastattu

Sunnuntai 26.3.2017 - Anne Liimola

Vastaukset Teisko-Aitolahti -lehdelle liittyen alueella asuville ehdokkaille lähetettyihin kysymyksiin: Asunut Atalassa vuodesta 1993.

  1. Miksi lähdit ehdokkaaksi?

Kaupunginvaltuutettu, aiemmin varavaltuutettu, joka on perehtynyt asioihin ja tahtotila vaikuttaa kaupungin ratkaisuihin. Yhdyskuntalautakunnan jäsenenä kaavoitus kiinnostaa ja perillä alueen suunnitelmista. Valmius tavata alueen asukkaita.
Oman työn kautta osaamista löytyy kasvatuksen ja opetuksen saralta ja omat vanhemmat saattohoitaneena on kokemusta myös ikäihmisten palveluista. Lapset ovat aikuistuneet, joten aikaa on paneutua kaupungin asioihin. Peruspalveluiden puolesta valtuustossakin.

  1. Miltä pohjalta ponnistat politiikkaan?

 Varavaltuutetun ja nykyisin varsinaisen valtuutetun kokemuksella olen perillä kaupungin asioista. Monipuolinen työkokemus varhaiskasvatuksen parissa niin kaupungissa kuin valtakunnan tasolla varmistaa osaamista lasten, lapsiperheiden, kasvatuksen ja koulutuksen asioissa. Olen kuunteleva, ja asioita eteenpäin vievä. Haluan ajaa asukkaiden osallisuuden lisäämistä päätöksenteon eri vaiheissa ja lisätä avoimuutta päätöksentekoon. Olen aina halunnut tehdä töitä yhteisten asioiden puolesta.

  1. Mikä on sinulle tärkein asia tulevalla valtuustokaudella?

Peruspalveluiden laadun varmistaminen esim. varhaiskasvatus ja koulutus, jotta varmistetaan tasa-arvoa. Tähän kuuluu myös lähiympäristöstä huolehtiminen ja luonto-arvojen kunnioittaminen.

  1. Mitkä ovat asuinalueesi hyvät ja kehitystä kaipaavat puolet?

Lähiluonto, ulkoilureitit ja liikuntapaikat ovat hyvää alueellamme. Toivon luontoarvoja kunnioitettavan jatkossakin, sillä useat muuttavat alueella juuri luonnon läheisyyden takia. Alueella löytyy uimarantoja, joiden valvontaan ja huoltoon on kiinnitettävä huomiota. Päiväkoteja ja kouluja kunnostetaan ja rakennettaan uutta mm Kämmenniemi. Onkin oleellista, että julkiset rakennukset ovat sisäilmalta terveitä.
Atalan nyssevuoroja on parannettu, mutta pitää parantaa myös yhteyksiä Aitolahdentien varrella. Matkalippujen hinnoittelu on tarkistettava Teiskon osalta. Kaupungin alueen retkeilykohteille pitää tehdä kehittämissuunnitelmat ja  esim.Viitapohjassa   pitää vahvistaa  kevyen liikenteen turvallisuutta.
Katujen kunnossapitoa on lisättävä.
Linnainmaan hyvinvointikeskuksen palvellessa laajaa aluetta, on sinne varmistettava hyvät julkiset yhteydet. Kehitettävä esim. terveysbussien saamista alueelle, lähipalveluja turvaamaan.

  1. Mitä lähipalveluja alueella tarvitaan?

Päiväkotien ja peruskoulujen tulee olla lähipalveluna.  Koilliskeskus ei riitä vaan toki tarvitaan myös lähikauppoja. Terveys-ja sosiaalipalveluja voidaan varmistaa alueella erilaisia toimintatapoja kehittämällä esim. kiertävä terveysbussi. Kirjastoautot tarvitaan edelleen. Lähiliikuntapaikat pitää varmistaa.

  1. Miten Teiskon-Aitolahden alueen liikennejärjestelyjä tulisi kehittää?

Katujen kunnossapitoon ja puhtaanapitoon on saatava rahoitus. Ratikka vie kaupungin infran rahoituksesta suuren osan, ja on pelko, että rahaa ei riitä riittävästi kunnossapitoon eikä uuden rakentamiseen, vaikka tarve olisi. Jo hyväksytyt ratikkaosuuksien kaupungin vastuulla olevien katusuunnitelmien kustannusarviot ovat ylittyneet. Talousarviossa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneverkon kuntoon.
Tieosuuksilla, missä on raskasta liikennöintiä, esim. soranajoa, on varmistettava kevyen liikenteen turvallisuus.
Teiskon nysseliikenteen linjataksat on otettava uudelleen käsittelyyn.
Yhteydet Koilliskeskuksen sosiaali- ja terveyspalveluihin on oltava riittävät.
Ojala -Lamminrahkan rakentuessa on varmistettava toimivat katuverkot. 

Seuraavaiin voit vastata vain joko:

O=oikein

V=väärin

E=en osaa/halua vastata

Vastaukset julkaistaan taulukkomuodossa, et siis voi kommentoida.

  1. Onko seudun imago riittävän houkutteleva?                             O
  2. Otetaanko alueen erityispiirteet tarpeeksi huomioon kaupungin päätöksenteossa? V
  3. Lennetäänkö Kaanaassa 2020?                                               O
  4. Asutaanko Nurmi-Sorilan uudessa kaupunginosassa jo 2022?       V
  5. Onko Maisansalon golfhankkeessa ideaa?                                O

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Atala, lähipalvelut, liikenne, koulu, päiväkoti, virkistys, luonto

Lapsryhmän koolle maksimi

Tiistai 20.12.2011 - Anne Liimola

RYHMÄKOOT EI SAA KASVAA, päinvastoin.

Päivähoitoasetuksen mukaan neljää  alle 3v lasta kohden on oltava yksi työntekijä (lto, lh) ja 7ää yli 3v lasta kohden yksi työntekijä. Tämä ohjeistus ei säätele tarpeeksi sillä ryhmäkoot sen kun kasvavat kun kunnat ottavat yhden työntekijän lisää ja 4 tai 7 lasta. Näin siis pienten ryhmä, jossa pitäisi olla 12 lasta ja 3 työntekijää onkin 16 lapsen ryhmä ja 4 aikuista.  Pienelle lapselle tämä on jo aivan liian suuri ryhmä. Kunnat perustelevat, että lapsiryhmät toimivat pienryhmissä, mutta missä tiloissa? Niissä samoissa tiloissa missä ennen vain oli vähemmän lapsia. Päiväkodin neliöt kun ovat aivan samat ja lapsia mahdutetaan lisää, jotta saadaan kaikille tarvitseville päiväkotipaikka. Miten käy melutason, ilmanlaadun ja oppimisympäristön? Saako kaikki lapset oman sängyn ja naulakkopaikan?  Henkilökunnan on myös luotava hyvä kasvatuskumppanuus kaikkiin vanhempiin, joten verkosto kasvaa.

Tavoitteena on saada lapsiryhmät pienenemään. Tarvitaanko kunnille kohdennettua rahaa ryhmien pienentämiseen samoin kuin on kohdennettu perusopetukseen? Alle 3 lasten osuus päiväkodeissa on kasvussa, osasyynä on se, että perhepäivähoito ei enää palvele samalla tavalla kuin ennen vrt työajat (yksityisillä hoitajilla on eri asia, työaikadirektiivi ei koske heitä).

Syntyvyys on ollut useita vuosia kasvussa, joten kunnilla on ollut mahdollisuus panostaa päiväkotirakentamiseen ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Lainvalmistelussa onkin otettava huomioon joko suhdeluvun sitovuus ja/tai ryhmäkokokatto. Samoin lastentarhanopettajien määrän lisääminen on ilman muuta yksi tärkeimmistä tavoitteista. Koulutetulla henkilökunnalla on suuri merkitys laatuun. !AL.20.12.2011

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ryhmäkoko, päiväkoti, henkilökunta, lapsilähtöisyys, yhteistyö vanhempien kanssa, laatu