Varhaiskasvatuksen arvostus

Perjantai 5.11.2010 - Anne Liimola

Keväällä selvityshenkilöiden Pokki ja Petäjäniemen annettua selvityksensä jäi positiivinen vire päälle: Hallitus päättäisi hallinnon alasta ja varhaiskasvatus olisi vihdoin OKM:n kokonaisuudessa. Toiveena oli, että tämä hallitus haluaisi jäädä historiaan lapsuuden ystävänä, kasvatuksen ja opetuksen ymmärtäjänä. Mutta ei. THL:sssä ja STM:ssä taisi hellekesä aiheuttaa sen että yhtäkkiä piti saada päivähoitolaki osittaisuudistukseen. Ilman kuulemisia, kiireesti haluttiin viedä asiaa eteenpäin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että väkisin halutaan laatia osittainen uudistus päivähoitolakiin esim vaihtamalla lain nimi. Todella huonoa lainvalmistelua.Tämäkö on tapa arvostaa lapsuutta ja varhaiskasvatuksen väkeä. Ennen lain kokonaisuudistusta tulisi tehdä kattava selvitys Suomen kuntien päivähoidosta, lastentarhanopettajien määrästä, ryhmäkoosta yms. Viisautta olisi nyt luopua lain osittaisuudistamisesta niin että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin sekä hallinnonalan muutos että päivähoitolain kokonaisuudistus.

1 kommentti . Avainsanat: varhaiskasvatus, hallitus, lapsuus, LTOL, päivähoitolaki

Selvitykselle kiitosta

Maanantai 22.2.2010 - Anne Liimola

Varhaiskasvatuksen hallinnonalasta selvitys 19.2.2010

Selvityshenkilöt Petäjäniemi ja Pokki antoivat hyvän selvityksen liittyen hallinonala ratkaisuun. He esittivät,että päivähoito tulisi siirtää STM:n alaisuudesta OPM hallinnonalaan. Suomi nousee sivistysvaltioiden joukkoon kun myös hallituksemme esittää samaa. Nyt siis toivotaan hallituspuolueilta viisasta päätöstä asian suhteen. Varhaiskasvatus pitää nähdä kaiken lapsen kasvun ja kehityksen ja oppimisen kannalta tärkeänä perustana, opinpolun alkuna. Pienten lasten maailmaa ei voi tarkastella sosiaalipalveluna tai sosiaalihuoltona.

Käsitteitä tulee myös tarkentaa sillä puhumme sekä päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta miettimättä mitä ne  sisällöltään tarkoittavat ja kokonaisuuteen kuuluu myös esiopetus.

Samoin päivähoitolaki pitää saada varhaiskasvatuslaiksi ja OPM ohjaamana vihdoin valmiiksi.

Hallituspuolueilla on nyt näytön paikka eli aika osoittaa vihdoin ja viimein oikea paikka hallinnossa . Suomen lapset ovat ansainneet arvostuksen ja sen, että painopiste ei tosiaankaan voi olla sosiaaliapalvelussa kun toimimme alle kouluikäisten kanssa.

Yhteistyö sosiaalipuolen ja terveystoimen ja muiden toimijoiden kanssa ei kärsi tässä ratkaisussa, päinvastoin jäntevöityy. 22.2.2010/AL

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallinnonala, OPM, STM, varhaiskasvatus, päivähoito

Voi kotikaupunkiani!

Maanantai 21.9.2009 - Anne Liimola

Pettynyt kuntalainen

On tosi harmi, että kaupunginvaltuuston enemmistö oli sitä mieltä että hyvin palvelleen ja tuloksellisen TIOn saa myydä ja tietohallinta kilpailutetaan. En ollenkaan ymmärrä. Mistä kansainvälisestä firmasta voidaan saada samanarvoista ja luotettavaa palvelua ja kaupungin asiat tuntevaa. Maailman meno on se verran vinoutunutta nykyisin, että minä en ainakaan luota siihen, jos kriisi koittaa,etteikö tietomme olisi myytävänä. TIOn väki on ollut sitoutunut kaupunkiin. Voi vaan kuvitella henkilökunnan tuntemuksia tällä hetkellä varsinkin kun uskon, että enemmsitö heistä äänesti valtuustoon niitä henkilöitä jotka nyt heidät möi.

Miksi kaupunki ei kilpailuttanut ateriapalveluja, se olisi sopinut paljon paremmin. Samoin yhdyskuntapuoli voitaisiin vihdoin ja viimein saattaa seutukuntaiseksi. Ja missä on arvokeskustelu ja palvelujen priorisointi. On lakisääteisiä palveluja ja palveluja mitä kaupungin ei tarvitse tuottaa.

Hullua menoa hyvin toimeen tulleessa kaupungissa. Plussaa on tehty monta vuotta, eikö nyt pitäisi kyseenalaistaa talousjohdon osaaminen? Tiukan markan aika on ollut tiukan euron vuosia esim päivähoidossa, ja nyt viedään laatua alas, hyvät käytänteet saa mennä. Mitä enää välillä kasvatuskumppanuuden synnyllä, hyvällä henkilöstöpolitiikalla, on koittanut päivästä toiseen selvityminen. Huono työnantaja pätkii sijaisten työsopimukset ja pyrkii lapsiryhmien suurentamiseen. Hyvä työnantaja pitää kiinni koulutetusta väestään ja varmistaa pätevät sijaiset!

Hyvässä kunnassa opittiin 1990-luvusta eikä tehdä enää samoja virheitä. Lastensuojelun ohjelma on saatu kaupunkiin, mikä on tilanne varhaisen puuttumisen suhteen?Onko päivähoidossa enää aikaa tarttua epäkohtiin, tukea lasta? Miten käy työntekijöiden jotka haluaisivat hoitaa työnsä hyvin mutta realiteetit eivät mahdollista sitä? Kuka toimii ja vastaa yksiköstä, kuka ottaa vastuun jos jotain tapahtuu kun johtaja joutuu työskentelemään päivästä toiseen sijaisena lapsiryhmissä. Koska johtaja tekee omat työnsä?Kai hän ainakin saa kunnon korvaukset ylitöistään?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: säästöt, tio, valtuusto, päivähoito, turvallisuus

Kotona vai hoidossa?

Sunnuntai 1.2.2009 - Anne Liimola

Kotona vai hoidossa?

Julkisuudessa velloo taas keskustelua kotihoito vastaan päivähoito. Lapsella on oikeus päivähoitoon, mielestäni pitäisi puhua varhaiskasvatukseen joka nimenä olisi parempi. Muualla Euroopassa äidit ovat enemmän kotona ja silti lapset käyvät päiväkotia, sitä arvostetaan. Pohjoismaathan poikkeavat äitien työssäkäynnin osalta edelleen muusta Euroopasta.

Arvostan sitä, että lapsi hoidetaan kotona mutta yhtä arvokasta on laadukas  varhaiskasvatus ja sen antamat eväät elämää varten, ei koulua varten. Hyvässä varhaiskasvatuksessa esiopetus mukaan lukien ja vielä koulun ekat luokat pitää korostaa leikin merkitystä, luovuutta.

Kun hoidin poikiani kotona, nuorin oli  1v7kk kun menin takaisin töihin ja sitten seuraavan kesän olin vielä hoitovapaalla, pidin sitä suurena oikeutena ja mahdollisuutena olla omien lasteni kanssa kotosalla ja se riitti meille, ei tarvittu virikkeitä enempää. . Alle 3v lapsi saa tässä yhteiskunnassa aivan liikaa muutenkin virikkeitä, joten minun neuvoni olisikin enemmän suojella jo lapsia siltä ärsyketulvalta mitä nyt on.

Omien poikien kanssa päivät kuluivat sisä- ja ulkoleikkien parissa, pitkäkestoista leikkiä pihamaallamme, lähimetsissä ja puistoissa. Leikkiä, leikkiä, seikkailua, sitä se pienen lapsen elämä parhaimmillaan. Ja aikuinen mukana tai lähellä, varmistamassa turvallisuuden. Kotiaskareita tehtiin yhdessä, sehän oli luonnollista yhdessäoloa.

Nykyelämä on aivan liian kiireistä, meteliä, ärsykettä joka puolella siksi niin kotona kuin päiväkodissa tai hoitopaikassa olisi tärkeintä rauhoittaa sitä menoa.

Mikä on lapsen parasta, luotettava aikuinen, oma vanhempi ja onnekasta on se, jos on isovanhemmat, sukulaiset ja hyvät ammattikasvattajatkin lapsen elämässä.

Lapset ovat erilaisia, perheiden elämätilanne erilainen ja ketään ei saa syyllistää niistä ratkaisuista mitä äiti ja/tai isä tekee, eli hoitavatko kotona lastaan vai meneekö lapsi hoitoon. Tärkeintä on tehdä lapsen päivästä turvallinen, hyvä päivä.

Pienelle lapselle on tärkeätä säännöllinen päivärytmi ja sen noudattaminen ja kun lapsi on yli 3v on hänelle kaverit jo tosi tärkeitä. Jos vanhemmat jäävät esim työttömäksi on hienoa, että lapsen elämä voi jatkua säännöllisenä ja hän voi käydä edelleen päiväkodissa, ehkä lyhyempinä päivinä.

On lapsia ja perheitä joille päivähoidon antama tuki ja kumppanuus varmistavat hyvä alun pienen ihmisen elämälle.

Siksi arvostakaamme sitä mahdollisuutta mitä meillä on - valinnanmahdollisuuksia!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivähoito, kotiäiti, äitiys, isä, kasvatus

Varhaislapsuuden merkitys

Lauantai 16.8.2008 klo 16:37 - Anne Liimola

Varhaislapsuudessa rakennetaan perustaa tulevaan 

Aika ajoin nousee keskusteluissa esille lasten ja nuorten mielenterveys. Ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet tulisi lapsen elämäntilanteeseen ja pahoinvointiin puuttua ajoissa, ennen kuin ongelmat räjähtävät "käsiin".Yhteiskunnassa ja päätöksenteossa pitäisi ymmärtää varhaisen tuen merkitys, siksi myös taloudellista panostusta kunnissa ja valtiolla pitäisi lisätä nimenomaan pieniin lapsiin ,alle 8 -vuotaisiin. Herkimmät vuodet ovat lapsen ensimmäiset ikävuodet, jolloin pitäisi jokaisella lapsella olla turvallinen kasvuympäristö, säännöllinen päiväjärjestys ja ymmärtävät kasvattajat lähellä. Perheen olosuhteista riippuen pienen lapsen lähellä olevat kasvattajat ovat joko omat vanhemmat ja kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset. Lapsen edun mukaista on, riippumatta siitä hoidetaanko lasta kotona tai varhaiskasvatuksen palveluissa, että asioihin puututaan ajoissa. Lapsen ja perheen tulee saada tarvittava tuki riittävän ajoissa. Tässä tarvitaan hyvää vuoropuhelua vanhempien ja kasvattien ja myös neuvolan kesken. Koulussa terveydenhoitajan rooli on merkittävä. Tarvitaan myös rohkeuttaa ottaa asioita esille!

Lapsi on tässä ja nyt ja kaikki panostus lapsiin ja lapsiperheisiin on myös hyvinvointia tulevaisuudessa!AL

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaisvuodet, kasvatus, tuki, päivähoito