#aanilapselle

Maanantai 3.4.2017 - Anne Liimola

Lapsiystävällinen Tampere – onko näin? Tekstipohja kirjoitukseeni Demokraatissa (25.9.2016)

Tampere ottaa asteittain käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin päätöksenteossa. Kaupunginvaltuuston kokouksessaan 12. syyskuuta tekemä päätös on historiallinen ja kaupunki etenee, toivottavasti, kohti aitoa lasten huomioimista. Asteittain eteneminen tarkoittaa sitä, että arviointi vaatii myös valmistelijoiden kouluttamista. Asteittaisuus ei kuitenkaan saa kestää vuosia. Talousarvioprosessissa, lasten ja nuorten palveluissa ja asemakaavoissa on otettava aidosti vaikutusten arviointi käyttöön.

Prosessi on ollut hidas, ja näin on koko maassa, vaikka asia on ollut hallitusohjelmissakin mukana ja sisältyy Suomessa vuonna 1991 voimaan tulleeseen YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin ratifioitu sopimus, jossa asetetaan valtiolle vastuu lasten ihmisoikeuksista. Sopimuksen kolmas artikla velvoittaa huomioimaan lapsen edun.

On oleellista, että kaupunginvaltuutettu ja lautakunnan jäsen tietää, mikä vaikutus tehdyllä päätöksellä on lapsiin; on kyse arvovalinnoista. Millainen vaikutus päätöksillä on lasten hyvinvointiin? Kenelle tätä kaupunkia kehitämme, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsillemme? Virkamiesten on päätöksiä tehdessään ja esitellessään selvitettävä päätöksen vaikutukset lapsiin; negatiiviset ja positiiviset. Päätöksen perusteluissa tulee ilmetä mihin päätös perustuu, mitkä ovat vaikutukset. Lapsivaikutusten arviointi voidaan tehdä monella tavalla lapsia kuulemalla, osallistamalla ja perehtyen vaikkapa tutkimustietoon ja analysoida eri vaihtoehtoja.

Tampereella on viime viikkoina keskusteltu paljon lapsiin liittyvistä asioista: palveluverkosta, koulupoluista ja yksityisestä päivähoidosta. Palveluverkkoasiakirjoissa ja asukastilaisuuksissa ei lapsivaikutusten arviointi ole tullut esille. On ymmärrettävää, että sisäilmaongelmaisia yksiköitä suljetaan, ja monen koulun ja päiväkodin kohdalla päätös sulkemisesta on venynytkin liian pitkälle. Kuinka monta lasta onkaan altistunut huonon sisäilman takia, ja millainen lasku yhteiskunnalle tuleekaan tulevaisuudessa, puhumattakaan siitä mitä yksilö kokee. Tampereella on korjausvelkaa aivan riittävästi ja on turhaa tehdä väliaikaisia ilmastointiremontteja ja korjauksia, kun tilannetta ei saada paremmaksi, on kyse vain tekohengityksestä. Investoinnit tulee priorisoida, ja listalle ensimmäisenä kuuluvat päiväkodit, koulut ja ikäihmisten tilat. Rahaa kaupungilla on, kyse on siitä mihin eurot laitetaan.

Palveluverkkokeskustelussa olen hämmästellyt perusteluja, kustannustehokkuutta ja epätarkoituksenmukaisuutta. Tekstit ovat ristiriitaisia, sillä minusta ei ole kustannustehokasta taloudenpitoa, jos esim. noin miljoonalla eurolla kunnostettu Viinikan päiväkoti on suljettavien listalla jo parin vuoden päästä remontista. Kaupungissa ei ole varaa sulkea yhtäkään päiväkotia, jossa on hyvä sisäilma. Erikoista on myös se ajattelu, että suuri on vain kaunista. Mikä tekee hyvin toimivista ja palvelua erinomaisesti antavista hyvällä sijainnilla olevista Koulukadun ja Viinikan päiväkodeista epätarkoituksenmukaisia? Lapsivaikutusten arviointi on tekemättä, siksikö, että silloin todettaisiin, että ei ole lasten edun mukaista toimintaa sulkea kyseiset päiväkodit.

Entä yksityisen päiväkodin sulkeminen? Onneksi meillä on lait ja asetukset, jotka on laadittu takaamaan tietty laatutaso päiväkodeissa. Ei todellakaan ole sama kuka lastasi kasvattaa. Kuka on valmis ottamaan vastuun pienistä lapsista; ei ole helppoa olla varhaiskasvatuksen ammattilainen haasteiden ja vaatimusten lisääntyessä. On siis aivan oikein aluehallintoviranomaisilta sulkea yksikkö, jossa ei noudateta ohjeistuksia. Lait ja asetukset on laadittu lapsen parhaaksi ja laadun varmistamiseksi.

Tampereellakin on halu lisätä yksityistä palvelutuotantoa, ihan kuin julkinen olisi huonoa ja kallista. Kaupungilla on kuitenkin vastuu valvoa ja ohjata yksityistä puolta. Päiväkodin perustaminen ei edellytä alan koulutusta, ja tässä piilee suurin haaste, eihän kouluakaan saa noin vaan perustaa, miksi siis päiväkodin. Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä varhaiskasvatus- ja sotepalveluissa, ei valvontaan ja ohjaukseen ole lisätty henkilökuntaa. Kaupungin on varmistettava, että yksityiseltä puolelta hankittavat palvelut ovat samaa tasoa kuin kunnallisella.

Kirjoitus perustuu kahteen valtuustoaloitteeseeni:

12.9 hyväksyttyyn valtuustoaloitteeseen: Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon pohjaksi (jätetty 14.9.2015)

ja

12.9 jätettyyn aloitteeseen: Resurssien vahvistaminen yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen ohjaamisessa ja valvonnassa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsi, lapsiystävällinen, valtuustoaloite, Tampere, palvelut, yksityinen