Lapsryhmän koolle maksimi

Tiistai 20.12.2011 - Anne Liimola

RYHMÄKOOT EI SAA KASVAA, päinvastoin.

Päivähoitoasetuksen mukaan neljää  alle 3v lasta kohden on oltava yksi työntekijä (lto, lh) ja 7ää yli 3v lasta kohden yksi työntekijä. Tämä ohjeistus ei säätele tarpeeksi sillä ryhmäkoot sen kun kasvavat kun kunnat ottavat yhden työntekijän lisää ja 4 tai 7 lasta. Näin siis pienten ryhmä, jossa pitäisi olla 12 lasta ja 3 työntekijää onkin 16 lapsen ryhmä ja 4 aikuista.  Pienelle lapselle tämä on jo aivan liian suuri ryhmä. Kunnat perustelevat, että lapsiryhmät toimivat pienryhmissä, mutta missä tiloissa? Niissä samoissa tiloissa missä ennen vain oli vähemmän lapsia. Päiväkodin neliöt kun ovat aivan samat ja lapsia mahdutetaan lisää, jotta saadaan kaikille tarvitseville päiväkotipaikka. Miten käy melutason, ilmanlaadun ja oppimisympäristön? Saako kaikki lapset oman sängyn ja naulakkopaikan?  Henkilökunnan on myös luotava hyvä kasvatuskumppanuus kaikkiin vanhempiin, joten verkosto kasvaa.

Tavoitteena on saada lapsiryhmät pienenemään. Tarvitaanko kunnille kohdennettua rahaa ryhmien pienentämiseen samoin kuin on kohdennettu perusopetukseen? Alle 3 lasten osuus päiväkodeissa on kasvussa, osasyynä on se, että perhepäivähoito ei enää palvele samalla tavalla kuin ennen vrt työajat (yksityisillä hoitajilla on eri asia, työaikadirektiivi ei koske heitä).

Syntyvyys on ollut useita vuosia kasvussa, joten kunnilla on ollut mahdollisuus panostaa päiväkotirakentamiseen ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Lainvalmistelussa onkin otettava huomioon joko suhdeluvun sitovuus ja/tai ryhmäkokokatto. Samoin lastentarhanopettajien määrän lisääminen on ilman muuta yksi tärkeimmistä tavoitteista. Koulutetulla henkilökunnalla on suuri merkitys laatuun. !AL.20.12.2011

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ryhmäkoko, päiväkoti, henkilökunta, lapsilähtöisyys, yhteistyö vanhempien kanssa, laatu

Käsitykset todellisuudesta vaihtelevat

Tiistai 6.10.2009 - Anne Liimola

Ltol kysyi gallupin kautta

Lastentarhanopettajaliitto teetti TNS-gallupilla kyselyn, joka kohdennettiin pienten lasten vanhemmille, kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille ja kuntien lto-yhteyshenkilöille. Kyselyn johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten vanhempien huoli oli kaikista suurin ja kuntapäättäjät taas tuntuvat olevan kaukana todellisuudesta.

Säästöjä on pantu toteutukseen ja kohteena ovat lapset ja päivähoidon työntekijät. Pahin ongelma lomautusten lisäksi on ns sijaiskiellot eli järjestelmät, jotka tosiasiassa tekevät mahdottomaksi sijaisten oton. Jos sitten sijaisen saa ottaa, yleensä hallinnon luvalla, niin ongelman tuottaa pätevien työntekijöiden puute.

OAJ:n kysely lastentarhanopettajien ja eltojen riittävyydestä kertoo karua totuutta. Pätevistä työntekijöistä on pula. Yhtälö arjessa on aikas mahdoton. Kuinkahan kalliiksi tosi asiassa nämä kuntien säästöt tulevat ja kuka on maksumies ja miksi valtio ei satsaa koulutetun henkilöstön riittävyyteen.

Olin Samanpalkkaisuusohjelman ohjelman seminaarissa, jossa aiheena oli tasa-arvo.Karu todellisuus on se, että pojilla on huonommat valmiudet lukemisen ja kirjoittamisen valmiuteen jo kouluun mennessä. Siksi voidaankin todeta, että yhä suurentuvat lapsiryhmät päiväkodeissa vaikuttavat entistä enemmän erityisesti poikiin. Eli kärsivätkö pojat enemmän suurista lapsiryhmistä verratessa tyttöihin.

Mitä kyselyyn tulee, niin ihmettelen  miksei kuntapäättäjät tutustu päivähoitoon, sen arkeen ja realiteettiin. Miksi henkilökunta tuntuu olevan myös niin peloteltua etteivät uskalla nousta barrikaadeille lapsiperheiden ja työolojensa vuoksi! Jatkuva eettisten ohjeiden vastainen työskentely, lapsuuden arvostuksen heikkeneminen kuluttaa työntekijää niin, että pahimmillaan miellä on tiedossa lisäääntyyneet sairaslomat. Lapsiperheiden hyvinvointi luulisi olevan kuntapäättäjille tärkeä asia, näin ei näytä olevan.Sanoja piisaa mutta ei tekoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: säästöt, lapsi, lapsryhmät, henkilökunta, kuntapäättäjät

Vai että lomarahaa?

Sunnuntai 8.2.2009 - Anne Liimola

Lomaraha säästää?

Tampereella ei varmaan sellaista vuotta ole ollutkaan ettei ole ollut tunne, että tiukkaa on. Aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa päivähoito oli se, jonka piti auttaa muita eli siirrettiin määrärahaa päivähoidosta, varhaisesta tuesta, varhaiskasvatuksesta sosiaali- ja terevyspuolella muualle. Nyt vanhuspuolen, terveydenhoidon ja sosiaalityön pitäisi pärjätä omillaan mutta ovatko nuo tahot olleet niin tehokkaita kuin päivähoito? Päivähoidon ja perusopetuksen kokonaisuus on hyvä asia, ja olen ylpeä siitä, että Tampereella ollaan yhteisessä hallinnossa. Säästäväisyys on ollut aina motto, ei Tampreen satsaus päivähoitoon ole koskaan ollut tuhlailevaa panostusta. Säästäminen on omaksuttu ja sen mukaan aina toimittu, taloudellisesti.

Ja Tampere on tehnyt voittoa ja miten sitä voittoa on henkilöstölle annettu?Miten on varauduttu huonoihin vuosiin?Nyt on väläytelty mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaiksi. Mitenkähän se onnistuisi jos samaan aikaan esim. ei saa ottaa sijaisia . Kesäkaudellakin tarvitaan päivähoitoa ja muita kaupungin palveluita. Menneinäkin vuosina on kaupungin toimintoja supistettu ja henkilökunta on oppinut jo ennakoimaan kesäkauden muutokset palvelutarjonnassa.

Toivon totisesti, ettei nyt tehdä samoja mokia kun 1990-luvulla, sillä niitä nyt maksetaan. Osaavaan ja koulutettuun henkilöstöön pitää panostaa kaupungissa ja päivähoidossakin lapsiryhmät pitää olla kohtuullisen kokoisia.

Muistan ajan milloin alle 1v lapsi vei alle 3v ryhmässä kahden lapsen paikan. Nyt ryhmissä saattaa olla useampikin alle 1v ja lapsia ryhmässä 12-13. Ei laiteta lapsia laman maksumiehiksi!

Ovatko siis lasten palvelut oikea kohde säästöissä onhan esim päivähoito jo nytkin säästänyt henkilöstökuluissa?

 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lomaraha, henkilökuntapula, lakisäätöisyys, määräaikaisuuss, lama